sunnuntai, 14. helmikuu 2010

14.2.2010

 Taidan ottaa tavaksi päivitellä tätä plokia vähän harvemmin. Noh. Sain pillua.

>Spö<

lauantai, 19. huhtikuu 2008

Kevät on täällä

Vihdoinkin

Olen vakuuttunut, että kevät on saapunut. Tuoli, hanuri ja poliisiauto K- Citymarketin ovenpielessä. Varma kevään merkki ei valehtele, eihän?

>Spö<

torstai, 14. helmikuu 2008

14.2.2008


Kivoja kortteja

Ei ainuttakaan. Nada.

Hauskoja tekstiviestejä

Ei yhtään kappaletta. Zero pcs.

Hyvän ystävänpäivän toivotuksia

Ei. Ei edes hyvää huomenta.

Johtopäätös

Minulla ei ole ystäviä. Olen hylkiö. Ja helvetin yksinäinen sellainen.

Vain viimeinen kysymys

Milloin on vihamiehen päivä?

Sekä globaalisti absoluuttinen vastaus

Jokaisena päivänä. Eilen, tänään kuin huomennakin.

>Spö<

torstai, 3. tammikuu 2008

2007

Oliko muutakin kuin Loordi (joka unohtui vuodessa)?

Jospa kuuntelen vaikka DP:n "Lazy" vuodelta 1972. Siinä Jon (Lord) heittää mukavan alun kaksiminuuttisen särkijällä vahvistetulla Hammondilla. Biisi on parhaimmillaan livenä ja yli 10 minuutin mittaisena. Blackmoren ja Lordin jammailulta vaikuttava vuorosoitto kestää mukavasti yli 35 vuoden ikäisenä edelleen vertailun mihin tahansa nykypumppuun. Ja voittaa aina...

Joskus sitä vakavasti miettii, miksi kukaan edes kiusaa itseään formaattiradioilla ja päivän hinttilistoilla? Kun kaikki kuuntelemisen arvoinen on tehty jo aikaa sitten valmiiksi. Mikä nykybiisi kykenee yli 30 vuoden päästä tästä päivästä olemaan musiikillisesti yhtä kova juttu? Harvassa ovat.

Joo... uusi vuosi, vanhat kujeet. Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta.

>Spö<

perjantai, 7. joulukuu 2007

Diskussion med en gamla bekant

Ursakta mig, men jag är full
Det är inte någonting ovanligt men förståeligt normarlt idag. Det är normalt stress som dåförtiden kommer övermäktig.  Det är trevligt at underlätta de här med lite svensk övning. Slutresultat kan  vara förskräcklig men det är  lustig i alla fall.
Minulla on vanha ystävä
Kuinka ollakkaan, pitkän ajan jälkeen ajattelin yllättää yhden vanhan ystäväni. Hänellä oli ennen tapana soittaa minulle pikkusievässä ja jutella niitä näitä lämpimikseen, odottaessan seuraavaa olutta. Kyllästyin, enkä ole muutamaan vuoteen jutellut mokoman kanssa. Harmi sikäli, että olen toki usein miettinyt mitä hepulle kuuluu. Tänään saapui viimein se päivä, jolloin ajattelin toteuttaa pitkään suunnitellun puhelun. Ei mitään maata mullistavaa, sinällään. Juteltiin niitä, näitä. Kaivinkoneista, Tallinnan matkoista, jouluviinoista ja mökkeilystä. Ihan triviaalia läpäinheittoa sinällään. Pikkumukavaa, harmitonta ja siksi juuri niin harvinaista. Noh, mitä itse kertoisit elämästäsi hepulle, jonka kanssa olet viimeeksi jutellut muistatattoman kauan sitten?
Monta kaipuuta ja Joulu ovella
Pyh ja Pah, sovitiin lasten kanssa kesälomalla. Silloin oltiin vapaalla, allas oli hyvä ja aurinkoa riitti.  Nyt on syksy ja herkkä sydän itkee suolaisia kyyneleitä kun tytär ei käy koulua, tai heittää "haista paskaa" silmille. Pojalle ei käy työharjoittelu ja töissäkin vielä vittuillaan. Noh... kaikella rajansa. Kyllä aikuinen pärjää. Perkeles...

Joulu, tule hopea ja pelasta.
Anna valoa ja apetta.
Vähennä köyhän velasta.
Anna jo huomiseen toivetta.

>Spö<